Karjalan kielen opetus jatkuu Itä-Suomen yliopistossa

Karjalan kieltä ja kulttuuria opetetaan Itä-Suomen yliopistossa Joensuussa nyt jo kymmenettä vuotta. Karjalan kieli on omana oppiaineenaan ainoastaan Itä-Suomen yliopistossa, ja yliopisto onkin tiedostanut karjalan kielen voimavaraksi, joka tuo näkyvyyttä ja omaleimaisuutta koko yliopistolle.

Tänä keväänä on vahvistettu oppiaineen uusi opetussuunnitelma kolmeksi vuodeksi eteenpäin. Karjalan opetusohjelma on kokenut joitakin muutoksia, mutta säilyy entiseen tapaan monipuolisena. Suuri muutos koko yliopiston opintorakenteessa on opintojen jaksottuminen erillisiksi kandidaatti- ja maisteriohjelmiksi.

Karjalan kieli ja kulttuuri on vapaa sivuaine, jota voivat opiskella kaikki Itä-Suomen yliopiston opiskelijat. Oppiaine avaa karjalan kieleen monipuolisen kielitieteellisen näkökulman, jota kunkin opiskelijan oma aineyhdistelmä täydentää (esim. suomen tai venäjän kieli tai ortodoksinen teologia). Yliopisto-opinnot tarjoavat myös näköaloja ja ymmärrystä karjalan eri kielimuotoihin, niiden taustaan ja keskinäisiin suhteisiin. Yhden karjalan variantin opiskelu antaa valmiudet muidenkin karjalan varianttien hallintaan ja ymmärtämiseen.

Karjalan opetuksen kulmakivenä ovat kielitaitokurssit, joita järjestetään edelleen niin livvinkarjalasta kuin vienankarjalastakin (peruskurssi, jatkokurssi ja keskustelukurssi). Uutena opetusohjelmaan on lisätty eteläkarjalan peruskurssi, jonka on suunniteltu toteutuvan tulevan kolmivuotiskauden aikana. Kieliopintojen tavoitteena on antaa opiskelijalle käytännön suullinen ja kirjallinen kielitaito sekä karjalan kielen peruskieliopin tuntemus. Kielitaitokurssien opettajat ovat syntyperäisiä karjalan kielen puhujia.

Kieliopintoihin kuuluvat myös karjalan kielen lukupiiri, jossa perehdytään tekstien kautta karjalan eri kielimuotoihin, sekä suuren suosion saanut karjalan käännösseminaari, joka on järjestetty ulkopuolisen rahoituksen turvin ja johon pääsy on ollut avoin muillekin kuin yliopiston opiskelijoille.

Karjalan kielen ja kulttuurin oppiaineessa on perusopintojen, aineopintojen ja syventävien opintojen kokonaisuudet. Perusopinnot painottuvat käytännön kieliopintoihin ja kielitaidon kehittämiseen, kun taas aine- ja syventävissä opinnoissa keskitytään kielen syventävään, teoreettisempaan tarkasteluun.

Kieliopinnoissa käsitellään myös karjalan kielen historiaa ja sen eri murteita, kirjakielten kehitystä, karjalan kielen asemaa suomen läheisimpänä sukukielenä ja toisaalta sen saamaa voimakasta kontaktivaikutusta niin venäjästä kuin suomestakin. Lisäksi karjalanopiskelijoille annetaan perustiedot vähemmistökielten asemaan liittyvistä kysymyksistä sekä kielen elvyttämisestä. Etenkin aine- ja syventävissä opinnoissa on runsaasti valinnaisia kursseja ja opintojaksoja, joista opiskelija voi koostaa mieleisensä kokonaisuuden.

Oppiaineeseen kuuluu myös karjalaisen kulttuurin opintoja, joissa tarkastellaan mm. karjalaista suullista perinnettä, kansanmusiikkia ja karjalankielistä kirjallisuutta samoin kuin yleisemmin karjalaisten asemaa idän ja lännen raja-alueella. Kulttuurin käsittely kattaa niin perinteisen karjalaisen kulttuurin kuin nykypäivän karjalaisuudenkin.

Lukuvuosien 2018–2021 opetusohjelmassa ovat mukana seuraavat karjalan kielimuodot: vienankarjala, livvinkarjala (eli aunuksenkarjala) ja eteläkarjala (ja vielä erikseen eteläkarjalaan kuuluva tverinkarjala sekä karjalan läheinen sukukieli lyydi).

Kielennimitystä karjala tai karjalan kieli käytetään niin oppiaineen nimessä (karjalan kieli ja kulttuuri) kuin opintojaksojenkin nimissä: näitä ovat esim. ”Johdatus karjalan kieleen ja kulttuuriin”, ”Karjalan kielen murteet”, ”Karjala ja venäjä” tai ”Karjala itämerensuomalaisena kielenä”. Itä-Suomen yliopistossa karjalalla tai karjalan kielellä tarkoitetaan kootusti ja yhdessä kaikkia edellä mainittuja karjalaisia kielimuotoja, siis vienan-, etelä- ja livvinkarjalaa, mikä noudattaa alan tutkimuksessa vakiintunutta nimityskäytäntöä. Nimitystä varsinaiskarjala ei käytetä uudessa opetusohjelmassa opintojaksojen nimissä, mutta opetuksessa sillä tarkoitetaan totuttuun tapaan vienan- ja eteläkarjalaa yhdessä.

Karjalan kielen tutkimus ja opetus voivat vaikuttaa karjalan kielen asemaan, sen säilymiseen ja sen kirjakielten asemaan tulevaisuudessa. Karjalan yliopisto-opetus tuottaakin karjalan kielen asiantuntijoita, jotka ovat päteviä ja motivoituneita toimimaan karjalan kielen hyväksi, esim. opettajia karjalan kielen kursseille sekä oppimateriaalien laatijoita ja kielikysymyksissä aktiivisia, kantaa ottavia yhteiskunnallisia toimijoita. Karjalan opiskelu yliopistossa antaa opiskeluikäiselle sukupolvelle erinomaisen mahdollisuuden perehtyä syvällisesti karjalan kielimuotoihin ja karjalaisuuteen sekä uhanalaisten kielten tilanteeseen ja niiden elvytykseen.

Vesa Koivisto
Kirjoittaja on karjalan kielen ja kulttuurin professori Itä-Suomen yliopistossa.