Kansalaisopistojen karjalanopettajat kokoontuivat Joensuussa

Karjalan Kielen Seura järjesti lauantaina 28.4.2018 opettajankoulutustilaisuuden Joensuussa. Tilaisuus oli tarkoitettu ennen kaikkea kansalaisopistojen karjalan kielen opettajille, mutta paikalle oli kutsuttu myös muita karjalan kielen asiantuntijoita ja aktivisteja. Koulutuspäivään osallistui sekä sekä vienan-, livvin- että eteläkarjalan opettajia. Tilaisuus oli jatkoa Karjalan Kielen Seuran vuonna 2017 ensi kertaa järjestämälle Valamon opettajankoulutustilaisuudelle. Opettajien täydennyskoulutuksen on tästä lähtien tarkoitus olla luonteeltaan jatkuvaa, ja koulutusta aiotaan järjestää myös yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston karjalan kielen ja kulttuurin oppiaineen kanssa.


Koulutustilaisuuden osanottajia

Tilaisuudessa kuultiin opettajien omia toiveita tulevan täydennyskoulutuksen sisällöstä. Itä-Suomen yliopiston tutkija ja karjalan kielen yliopisto-opettaja Natalia Giloeva toteaa, että tarvetta olisi erityisesti kontrastiivisille, suomea ja karjalaa vertaileville kursseille. Myös uudet toiminnallisen kielenoppimisen metodit kiinnostaisivat paikalla olleita opettajia. Karjalan kielen opetuksessa käytetään jo nyt monia toiminnallisia menetelmiä, jotka aktivoivat opiskelijoita oppimaan ja käyttämään kieltä mahdollisimman luonnollisissa tilanteissa.


Maria ja Iivo Kähäri

Suomessa on 181 kansalaisopistoa, joista karjalan kieltä on opetettu kuluneena lukuvuotena noin viidessätoista. Ylä-Karjalan kansalaisopistossa karjalan kieltä on opiskeltu vuoroviikoin Nurmeksessa ja Valtimolla. Kurssin opettaja Laura Arantola kertoo, että osalle kurssin opiskelijoista karjala on ollut äidinkieli ja osa on lähtenyt liikkeelle kielen alkeista. Kurssilla on opiskeltu eteläkarjalan murretta. Ryhmän toisena opettajana Nurmeksessa on toiminut Markku Mahlavuori, jolla on ollut myös tapana laulattaa opiskelijoita karjalaksi. – Meillä on kurssilla aina välitön, vapaa ja rento tunnelma, Mahlavuori iloitsee.

Irma Alekseeva on opettanut karjalaa jo vuoden ajan Jyväskylän kansalaisopistossa. Kurssilla on paneuduttu vienankarjalan murteeseen. Opiskelijat ovat saaneet tutustua karjalan kielen sanastoon ja kielioppiasioihin sekä katsella elokuvia ja valokuvia Vienan Karjalasta. Kevätlukukaudella on myös keskusteltu juhlista ja perinteistä sekä kerrottu arvoituksia. Kurssi päättyi yhteiseen sanelukokeeseen, josta jokaiselle opiskelijalle ojennettiin todistus. – Olen niin mielissäni siitä, että sain opettaa vienankarjalaa. Opin samalla itsekin paljon uutta. Opiskelijani ovat olleet todella ahkeria ja lahjakkaita, Irma Alekseeva kiittelee.

Kajaanin Kaukametsän kansalaisopiston karjalan kielen opettaja Elena Junttila kertoo vievänsä opetusryhmänsä mielellään aitoihin kielenpuhumistilanteisiin. Ryhmä on tehnyt myös matkan Venäjän karjalankielisille alueille. Matkan aikana karjalaa on puhuttu isäntäperheissä ja kaikissa käyntikohteissa. Yhdessä on tehty niin luutia kuin karjalanpiirakoitakin. Kajaanissa karjalaa on tarjottu viikonloppukurssina, jonka aikana myös kahvitauot on käytetty tehokkaasti käytännön kielitaidon opiskeluun. Opiskelijat ovat esimerkiksi menneet yhdessä kahvilaan, tehneet tilauksensa karjalaksi ja jatkaneet karjalankielistä keskustelua pöydissä kahvinjuonnin lomassa.

Olga Karlovalla on pitkä kokemus karjalanopetuksesta sekä Itä-Suomen yliopistossa että erilaisilla kesäkursseilla muun muassa Karjalan tasavallassa sekä Tverin Karjalassa. Karlova pitää kurssinsa etupäässä vienankarjalaksi, mutta opetuksessa otetaan huomioon myös kulloisenkin kurssipaikkana toimivan kylän alamurre. Kesän 2018 kurssi pidetään Suomen puolella Kuusamo-opistossa, ja sen organisoi Karjalan Sivistysseura. Karlovan tavoitteena on koota yhteen karjalan kieltä työssään käyttäviä ihmisiä sekä kielen harrastajia. Kurssien osallistujat pääsevät tutustumaan uuteen oppimateriaaliin sekä kehittämään kielitaitoaan ja luomaan yhteyksiä toisiinsa. – Tärkeintä on luoda ihmisille tunne siitä, etteivät he ole yksin. Moni meistä on huolissaan omasta kielestään ja haluaa edistää kielen tilannetta omassa työssään, Karlova tuumaa.

Opettajat pääsivät myös pohtimaan oman opetuksensa opetuksen sisältöä ja tavoitteita. Vaikka vapaa sivistystyö ei ole tutkintotavoitteista eikä sen sisältöjä säädellä lainsäädännössä, karjalanopettajat haluaisivat kuitenkin kehittää opetukselle yhteisiä, epävirallisia raameja ja periaatteita. – Läheisen sukukielen opettaminen on aina erilaista kuin täysin erilaisen kielen opettaminen. Karjala ja suomi ovat lähisukukieliä, joten mallia kannattaisi ottaa erityisesti suomi toisena kielenä -opetuksesta sekä siitä, miten suomea opetetaan virolaisille tai viroa suomalaisille, Itä-Suomen yliopiston suomen kielen professori Helka Riionheimo ehdottaa.

Tilaisuuteen osallistuneet opettajat pitivät oman opetuksensa tärkeimpänä päämääränä sitä, että heidän opiskelijoilleen kehittyy hyvä käytännön kielitaito. Kursseilla opitaan puhumaan uusista asioista karjalaksi ja tuottamaan kieltä myös kirjallisesti. – Minä pidän opetukseni tärkeimpänä tavoitteena sitä, että opiskelijani innostuisivat karjalan kielestä ja myös ylläpitäisivät tuota innostustaan kurssin jälkeen. Kiinnostus karjalaan ei saisi koskaan sammua, vaikkei siitä puhujalle suoraa aineellista tai taloudellista hyötyä olisikaan, Olga Karlova miettii.

Karjalan kielen opetusryhmät ovat kokoonpanoltaan joskus melko heterogeenisia, mikä saattaa tuottaa haasteita opetuksen suunnitteluun. Opettajankoulutukseen osallistuneilla oli tähänkin ongelmaan hyviä ideoita ja ratkaisuja. Karjalan kielen kurssien sisällä voidaan perustaa mestari–kisälli-pareja, jolloin edistyneempien opiskelijoiden osaaminenkin tulee hyödynnetyksi. Lisäksi kansalaisopistoissa voitaisiin hyödyntää tandem-opetusta.

Tilaisuudessa päätettiin luoda karjalan kielen opettajille oma opetusmateriaalipankki, jota ylläpitää Karjalan Kielen Seura. Kaikki opettajat saavat halutessaan osallistua pankin kehittämiseen ja tarjota sivustolle valmiita materiaalejaan sekä hyviä vinkkejä opetustilanteisiin. Sivusto toimii myös alustana opettajien keskinäiselle yhteydenpidolle ja tiedottamiselle. Virallista tiedottamista varten seura perustaa opettajien oman sähköpostilistan.

Karjalan Kielen Seuran päämääränä on edistää ja kehittää karjalan kielen opetusta juuri käynnistyneen valtakunnallisen karjalan kielen ja kulttuurin elvytysohjelman puitteissa. Opettajien koulutuspäivän aikana nousi esille monia muitakin hyviä toimintaehdotuksia. Seura lähtee seuraavaksi työstämään koulutuksessa esiin nousseita ideoita ja toiveita yhdessä opettajien kanssa.

Tilaisuus päättyi Karjalan Kielen Seuran puheenjohtajan, arkkipiispa Leon puheenvuoroon. Hän oli erityisen tyytyväinen siihen, kuinka moni opettaja oli saapunut tilaisuuteen jopa pitkienkin välimatkojen takaa. Arkkipiispa toivotti onnea, siunausta ja menestystä kaikille karjalan kielen opettajille ja halusi muistuttaa, miten mittaamattoman arvokasta työtä karjalanopettajat tahollaan tekevät.

Kuvat: Armi Jaloniemi