Jo yli 130 joensuulaislasta mukana karjalan kielen varhaiskasvatusprojektissa

Karjalan kielen ja kulttuurin elvytysohjelman varhaiskasvatusprojekti on käynnistynyt vuonna 2019 vauhdikkaasti. Kevätlukukaudella 2019 elvytysprojektin karjalan kielen kerhoihin osallistui jo hieman yli sata lasta viidestä eri joensuulaispäiväkodista. Syyslukukaudella 2019 joensuulaisia yhteistyöpäiväkoteja on jo kuusi, ja lisäksi mukana on myös yhden koulun iltapäiväkerho. Opetuksessa on tällä hetkellä mukana 14 ryhmää ja yli 130 lasta. Kerholaisista suurin osa on esikouluikäisiä, mutta mukana on myös 4–5-vuotiaita sekä alkuopetuksen oppilaita.

Kerhojen kiertävänä opettajana toimii Elena Kurki, joka puhuu karjalaa äidinkielenään. Opetusta on jokaiselle ryhmälle kerran tai kaksi kertaa viikossa. Toiminta on avointa kaikille eikä edeltäviä kielitaitovaatimuksia ole, joten kerhoihin osallistuvat päiväkotien ryhmät kokonaisuudessaan. Varhaiskasvatusprojektin periaatteena on toiminnallinen kielenopetus, jossa karjalaa opitaan tekemisen ja leikin kautta. Tällä jäljitellään lasten luontaista kielenoppimisprosessia.

Kuvassa: Opettaja Elena Kurki näyttää, kuinka kissa heiluttaa häntäänsä. 

Kevätlukukaudella 2019 kerhot toimivat kahden eri teeman pohjalta. Yhteistyössä oli tuolloin mukana viisi joensuulaista päiväkotia: Gävlenlinnan, Marjalan, Niinivaaran, Tarpojan ja Tuulikanteleen päiväkodit.

Kuvassa: Gävlenlinnan karjalan kielen kerholaiset löysivät nopeasti ja taitavasti kirjaimen H ja sanan hebo eli hevonen. 

Maalauskerhoissa opittiin kielen lisäksi piirtämisen ja maalauksen eri tekniikoita ja peruskäsitteitä. Lapset tutustuivat väreihin ja värien sävyihin ja opetelleet kynän, tussikynän ja siveltimen käyttöä. Kerholaiset opettelivat esimerkiksi maalaamaan talvilintuja. Samalla he saivat kuunnella karjalankielisiä satuja ja runoja linnuista. Lapsille tuotti suurta iloa se, kuinka paljon he ymmärtävät karjalan kieltä jo lähisukukieli suomen pohjalta. Yhdessä opettajan kanssa pohdittiin suomen ja karjalan kielen sanaston yhtäläisyyksiä ja eroja.

Kuvassa: Joensuulaisen Gävlenlinnan päiväkodin taiteilijat työssään 3.5.2019. Oppitunnin aiheena oli kaži eli kissa. 

Kižat-kerhoissa karjalaa opeteltiin puolestaan sisä- ja ulkoleikkien, pelien ja karjalaisten satujen kautta. Ohjelmassa oli esimerkiksi erilaisia piiri- ja juoksuleikkejä, pöytäpelejä, satuja, palloleikkejä sekä lauluja. Jopa kaikkein pienimmät kerholaiset jaksavat seurata karjalan kielen opetustuokioita herkeämättä, kun ohjelma on riittävän monipuolista ja hauskaa.

Kuvassa: Edes yllättävä 3.5.2019 yllättänyt toukokuinen takatalvikaan ei haitannut Gävlenlinnan Kižat-kerhon lasten riemua ja karjalaisia ulkoleikkejä. 

Gävlenlinnan päiväkodin työntekijät Vuokko Tikanmäki, Alisa Pitkänen ja Elina Ilvonen ovat olleet erittäin innostuneita karjalan kielen kerhoista. Heidän mukaansa Elena Kurjen viikoittaisia vierailuja ovat odottaneet innokkaasti niin päiväkodin lapset kuin aikuisetkin. Kurjen lämmin persoona ja vankka ammattitaito ovat tehneet heihin lähtemättömän vaikutuksen. Salmilaistaustainen Pitkänen kertoo kuulleensa karjalan kieltä lapsena muun muassa mummoltaan, ukiltaan, tädiltään ja sedältään. Pitkänen on iloinnut huomattuaan, miten paljon hän edelleen muistaa ja ymmärtää karjalan kieltä.

Kuvassa: Opettaja Elena Kurki kertoo karjalaista satua kuuntelijoinaan Gävlenlinnan päiväkodin Kižat-kerholaiset sekä työntekijä Alisa Pitkänen 3.5.2019.

 

Tuulikanteleen päiväkodin työntekijät Anne Koukku ja Ulla Lindh kertovat, että lasten lisäksi myös heidän vanhempansa ovat olleet erittäin kiinnostuneita karjalan kielestä. Lapset ovat vieneet sanoja ja lauseita mukanaan myös kotiin, minkä jälkeen vanhemmat ovat innostuneet kyselemään lisää. Eräs kerholainen oli kotonaan yllättäen lausahtanut äidilleen karjalaksi ”Minä suvaičen muamua”. Tämä oli liikuttanut äitiä kovasti, sillä perheen isoäidin äidinkieli oli karjala. Hämmästynyt äiti ei ollut vielä ennättänyt kuulla lapsensa päässeen päiväkodin karjalan kielen kerhoon.

Kuvassa: Opettaja Elena Kurki ja Tuulikanteleen päiväkodin työntekijät Anne Koukku ja Ulla Lindh. Taustalla maalauskerholaisten upeat työt aiheista pereh eli perhe ja linduzet eli linnut.

Elena Kurjen ohjaamat karjalan kielen kerhot ovat olleet erittäin pidettyjä. Kaikki projektissa keväällä 2019 mukana olleet päiväkodit ilmoittivat haluavansa jatkaa yhteistyötä projektin kanssa myös syyslukukaudella. Syyskaudella maalauskerhon ja Kižat-kerhon teemat yhdistettiin.  Mukana viikoittaisessa toiminnassa ovat olleet Gävlenlinnan, Marjalan, Niinivaaran, Pääskyn, Tarpojan ja Tuulikanteleen päiväkodit sekä Marjalan koulun iltapäiväkerho. Lisäksi karjalan kieltä on esitelty Itä-Suomen koulun esikoululaisille ja alkuopetuksen oppilaille neljän kouluvierailun verran.

Kuvassa: Tuulikanteleen päiväkodin pienten taiteilijoiden teos syksyllä 2019

Kerhoissa on onnistuttu kasvattamaan sekä lasten passiivista että aktiivista karjalan kielen sanavarastoa. Lapset ovat oppineet myös puhumaan lyhyitä lauseita karjalaksi. Karjalan kielen ja kulttuurin elvytyshanke haluaa lausua lämpimät kiitokset kaikille mukana olleille lapsille ja päiväkodeille ja niiden henkilökunnalle. Lapsissa on karjalan kielen tulevaisuus!

Kuvat: Heini Karjalainen