Tietokilpailu karjalan kielestä on ratkennut

Kuva: Eila Pöllänen ja Hannu Musakka laulattavat juhlakansaa. Laulunsanoja pitelee Heini Karjalainen.

Kouvolassa vietettiin 15.–17.2018 Karjalan Liiton jokavuotisia karjalaisia kesäjuhlia. Juhlien ohjelmaan kuului tänäkin vuonna karjalan kielen paja, jossa kävijät saivat tutustua karjalan kieleen ja sen eri murteisiin. Karjalan Kielen Seura järjesti kielipajassa monenmoista ohjelmaa. Maria Kähäri piti karjalan kielen pikakursseja, ja Eila Pöllänen sekä Hannu Musakka laulattivat yleisöä karjalan kielellä. Lisäksi pajan lukunurkassa sai harjoitella karjalankielisten julkaisujen ääneen lukua. Koordinaattori Heini Karjalainen laati tapahtumaa varten leikkimielisen tietokilpailun, jossa sai arvuutella karjalankielisten lauseiden merkityksiä suomeksi. Kisa sai erittäin innostuneen vastaanoton, sillä vastaajia kertyi peräti 109.

Julkaisemme nyt kutkuttavan jännittävän kilpailun voittajat sekä kysymysten oikeat vastaukset. Kisan ensimmäisen sijan jakoi tasapistein neljä voittajaa: Natalja Antonova Karjalan tasavallan Vieljärvestä, Katja Perttola Kouvolasta, Olavi Petro Lappeenrannasta sekä Outi Ylinen Kotkasta. Toisen sijan jakoivat seuraavat viisi voittajaa: Risto Himanen Keravalta, Mirjam Mustonen Raisiosta, Elina Pyöli Tampereelta, Toarie Tokoi Voikkaalta sekä Petri Turkki Heinolasta.

Kolmannen sijan saavutti tasapistein yhteensä yhdeksän voittajaa: Leena Johansson Kouvolasta, Arja Jyrkkärinne Siilinjärveltä, Aleksi Karhu Nurmeksesta, Maija Kunnas Lempäälästä, Eeva-Kaisa Linna Lohjalta, Julia Munne Imatralta, Saila Räihä Vantaalta, Anita Tarvonen Inkeroisista sekä Mona Tikkala Kouvolasta. Lisäksi onnetar suosi kolmea seuraavaa arvonnan voittajaa: Jyrki Liukko Kouvolasta, Tarja Nieminen Kausalasta ja Pentti Pajari Kouvolasta. Karjalan Kielen Seura muistaa voittajia kirjapalkinnoin. Seura onnittelee heitä ja kiittää lämpimästi kaikkia kisaan osallistuneita!

Kuva: Kesäjuhlien kävijöitä, vasemmalta Natalja Antonova, Eeva-Kaisa Linna, Elina Pyöli sekä Raija Pyöli

Tietovisassa arvuuteltiin erilaisten riskisanojen ja -ilmausten merkityksiä suomeksi. Riskisanoilla tarkoitetaan sellaisia toisen kielen sanoja, jotka kuulostavat hämmentävän samanlaisilta mutta joiden merkitys onkin toisessa kielessä eri. Keskenään läheistä sukua olevissa kielissä kuten suomessa ja karjalassa on tyypillisesti paljon tällaisia riski-ilmauksia. Natalia Giloeva, Timoi Munne ja Santtu Karhu kokoavat näistä parhaillaan minisanakirjaa. Tulevan kirjan nimi Pertii ruokin, mattii panen nostattaa suomenkielisen lukijan poskille helposti punan, mutta villinkuuloinen karjalankielinen lause tarkoittaa suomeksi ’huonetta siivoan, kiroilen’.

Julkaisemme nyt kielipajan tietovisan kokonaisuudessaan. Oikeat vastaukset on lihavoitu. Giloevan, Munnen ja Karhun tulevasta sanakirjasta lainatut esimerkkilauseet on merkitty tähdellä *.

1. Mitä tarkoittaa: Akku on ylen hajukas?
‘Auton akku haisee tosi pahalle.’
b) ‘Akka haisee tosi pahalle.’
c) ‘Akka haisee oikein hyvälle.’
d) ’Akka on tosi viisas.’

2. Mitä on suomeksi: Putin pučči ei vuvva? *
a) ‘Putinin muovipussi ei vuoda.’
b) ‘Putin ei pese koiraansa.’
c) ‘Kunnon tynnyri ei vuoda.’
d) ’Putinin siivoojalla ei ole koiraa.’

3. Mitä tässä kysytään: Äijygo hengie syndyy taksih? *
a) ‘Syntyikö miehesi taksissa?’
b) ‘Paljonko ihmisiä mahtuu taksiin?’
c) ’Haiseeko äijän henki taksissa?’
d) ’Montako henkeä syntyy taksissa?’

4. Mitä mahtaa tarkoittaa: Älä sorra rengie?
a) ’Älä kohtele renkiä kaltoin.’
b ’Älä kaada renkiä’
c) ’Älä hauku renkiä’
d) ’Älä kaada ämpäriä’

5. Mitä tässä sanotaan: Elä tikuta räpiskyö alaista! (Rukajärvi)
a) ’Älä töki räpistelevää alaista!’
b) ’Älä neulo huonoa lapasta!’
c) ’Älä työnnä keppejä rötiskön alle!’
d) ’Älä yritä saada rikkinäistä kelloa toimimaan!’

6. Ukko andoi minule olutpuzun. Mitä ukko minulle siis antoi?
a) muovikassillisen olutta
b) oluenhuuruisen suukon
c) olutastian
d) olutveneen

7. Mitä pitää tehdä, kun kuulee käskyn: Vaihta peittosana?
a) Vaihtaa peitto
b) Vaihtaa salasana
c) Vaihtaa lakanat
d) Vaihtaa alusvaatteet

8. Mitä tarkoittaa: Kai minun lapset ollah linnas? *
a) ‘Lapseni ovat kai joutuneet vankilaan.’
b) ‘Lapseni ovat kai päässeet Linnan juhliin.’
c) ‘Kaikki lapseni ovat kuninkaanlinnassa.’
d) ‘Kaikki lapseni asuvat kaupungissa.’

9. Mitä tapahtuu lauseessa: Istun susiedan kel kravatil?
a) ‘Istun ja huidon susia kravatillani.’
b) ‘Istun susien kanssa sängyllä.’
c) ‘Istun puku päällä susien keskellä.’
d) ‘Istun naapurin kanssa sängyllä.’

10. Mitä tarkoittaa: Ei himoita nimidä panettua, parem on ičel kai panna? *
a) ’En himoitse naapurini puolisoa, itselläni on parempi.’
b) ’En himoitse naapurini panemaa olutta, teen itse parempaa.’
c) En himoitse naapurini omaisuutta, sillä olen itse pannut paremmaksi.’
d) ’En halua tilata mitään, parempi on tehdä kaikki itse.’

11. Mitä hän tekee: Hiän šuoriutuu, mänöy širkkalon eteh? (Pistojärvi)
a) ’Hän kiiruhtaa tyttökoulun eteen.’
b) ’Hän kykenee kuulemaan vielä sirkkojen sirityksen.’
c) ’Hänen täytyy mennä sirkkelin luokse.’
d) ’Hän pukeutuu, menee peilin eteen.’

12. Mitähän minä teen: Pertii ruokin, mattii panen? *
a) ’Pertille teen ruokaa, Matin kanssa olen parisuhteessa.’
b) ’Pertin toivotan kylään, Matin panen matkoihinsa.’
c) ’Huonetta siivoan, kiroilen.’
d) ’Perttiä ruokin, Mattia panettelen.’

13. Millä kehuskelen, kun sanon: Äijiä enämbi migu sinul?
a) ’Minulla on isokokoisempi mies kuin sinulla.’
b) ’Minulla on enemmän miehiä kuin sinulla.’
c) ’Miehet pitävät minusta enemmän kuin sinusta.’
d) ’Paljon enemmän kuin sinulla.’

14. Mitä tarkoitan, kun sanon: Minä vabahutan sinut! *
a) ’Vapautan sinut!’
b) ’Eroan sinusta!’
c) ’Saan sinut vapautumaan.’
d) ’Vedän sinua turpaan!’

15. Mitä tarkoittaa: Kirjutusnerot kazvetah terväh?
a) ’Kirjailijoilla on usein hyvä terveys.’
b) ‘Älykkäistä lapsista tulee usein myös terveitä.’
c) ‘Tieteentekijät tietävät, miten pysyä terveenä.’
d) ‘Kirjoitustaidot kasvavat nopeasti.’

16. Minkälainen mahtoi olla suistamolainen helppolanda mies?
a) ’lupsakka mies’
b) ‘pienehkö mies’
c) ‘loka-auton kuljettaja’
d) ‘lannanluoja’

Teksti: Heini Karjalainen
Kuvat: Kirsti Karhinen ja Heini Karjalainen

Vienankarjalainen satutuokio Oulussa

Mintäh jäniksellä on pität korvat?

Olipa muuan jänis, orava, poro, repo, kontie, heponi ja hukka, jotka seikkailivat vienankarjalaisessa satutuokiossa. Heidän joukkoonsa liittyivät pian myös ahmo, šoarva eli saukko ja portimo eli kärppä. Tarina näistä eläinkaveruksista luettiin vienankarjalaisessa satutuokiossa Oulun kaupungin pääkirjastolla 15.6.2018. Kaikenikäisille sopivalla satutunnilla tutustuttiin karjalan kielen vienankarjalan murteeseen leikkien ja satujen avulla.

Metsänväen tarinoita vienankarjalaksi seurasi kymmenen 2–15-vuotiasta lasta vanhempineen ja isovanhempineen. Vaikka karjala oli kaikille lapsille melko uutta, suomen kielestä tuttuja sanoja oli paljon ja tarinan kulkua pystyi seuraamaan. ”Miksi osa sanoista on samanlaisia kuin suomen kielessä?” kysyy yleisöltä satutuokion vetäjä, Kerttu Nurmela. ”Karjala on suomen sukulaiskieli”, joku osallistujista tietää sanoa.

Kerttu Nurmela luki Mintäh jäniksellä on pität korvat? -tarinan vienankarjalaisessa satutuokiossa.

Lapsille oli mieluisaa kuulla, mitä eläimet sanovat. ”Mitä kontie sanou?” Anja Suvanto kysyy yleisöltä. ”Kontie sanou mur mur mur”, yhdessä toistetaan ja matkitaan, kuinka karhu möräjää. Anjan leikittäessä lapsia Kerttu näyttää aikuisille karttaa kielialueista Suomen ja Karjalan puolella sekä kertoo karjalan kielen eri murteista. Karjalan kielen murteet ryhmitellään kahteen pääryhmään: varsinaiskarjalaan ja aunuksenkarjalaan eli livvinkarjalaan. Varsinaiskarjala puolestaan jakaantuu vienankarjalaan eli pohjoiskarjalaan sekä eteläkarjalaan, johon kuuluvat myös tverinkarjalaismurteet. Karjalan kieli on kotoperäinen vähemmistökieli Suomessa.

Pohjois-Viena-seuran järjestämä satutuokio liittyy karjalan kielen ja kulttuurin elvytyshankkeeseen, jonka koordinaattorina toimii Heini Karjalainen Karjalan Kielen Seurasta. Jatkossa on tarkoitus järjestää lisää vienankarjalaisia satutuokioita. ”Esimerkiksi koulujen iltapäiväkerhoihin tällainen voisi sopia oikein hyvin”, Kerttu ehdottaa.

Satutuokio jatkuu leppoisissa tunnelmissa. Niin lapsia kuin aikuisiakin vähän oudohkot sanat naurattavat. Pieni kotieläin on pikkaraini siivatta ja äijän on paljon. ”Passipo äijän kaikilla!” Kerttu kiittää lopuksi kaikkia.

Teksti ja kuva: Leena Arhippainen

Lisätietoja:
Kerttu Nurmela, Pohjois-Viena-seura ry: www.pohjoisvienaseura.fi/
Heini Karjalainen, karjalan kielen ja kulttuurin elvytyshankkeen koordinaattori, heini.karjalainen@karjal.fi